Käsikirjoitus syntyy uudelleen, kun se saa kirjan kannet ympärilleen. Eläväksi teksti muuttuu kuitenkin vasta, kun joku lukee sen. Kirjoittajaa kiinnostaakin erityisesti se, mitä lukijat ajattelevat tarinasta, henkilöistä ja kielestä. Millä tavalla mahdollisesti vuosikausia työstetty kirja on herännyt eloon? Millaisia tunteita ja ajatuksia se herättää?
Kirjoittaja ei voi päättää, mitä lukija tarinasta ajattelee, nauttiiko vai kiroaako lukemiseen hukkaantunutta aikaa. Hyvä niin. Lukijat ovat erilaisia ja tulkitsevat lukemaansa omien kokemustensa ja tietojensa pohjalta. Ei tarvitse olla himolukija tai nykykirjallisuuden asiantuntija, jokainen on omalla tavallaan kirjoittajalle arvokas asiantuntija. Yhtä lailla satunnaisen lukijan vilpitön mielipide on tärkeä.
Jo se on positiivinen viesti, että joku kertoo lukeneensa kirjan kannesta kanteen.
Riittääkö kirjoittajalle onnistumisen tunteeksi, että on itse tyytyväinen, kun on saanut kustannussopimuksen ja kirja on päätynyt kansien väliin ja kaiken kansan ostettavaksi? Riittää hetkeksi. Kaipaamme myös hyväksyntää, odotamme kehuja. Mutta jos haluamme kehittyä, on syytä kuunnella ainakin toisella korvalla myös rehellisiä ja joskus kitkeriäkin sanoja.
On älytön ajatus, että kirjoittaja ei lukisi kritiikkejä tai kuuntelisi herkällä korvalla lukijoiden kommentteja. Palaute on oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jos haluaa oppia, oli kyse mistä tahansa tekemisestä, on hankittava palautetta, jonka avulla voi reflektoida sitä, missä onnistui ja missä on varaa parantaa. Siten on seuraavalla kerralla helpompi tehdä toisin. Paremmin.
Arvostelut voi tietenkin jättää lukematta, jos kirjoittajassa asuu jokin jumalallinen viisaus. Silloin kritiikki on jotain likaista, joka tahrisi hohtavaa kruunua tai sotkisi norsunluutornia.
Palautetta ei aina ole helppo ottaa vastaan, varsinkaan kitkerää. Kehittymisen kannalta kiinnostavia ovat arviot, joissa kirjaa verrataan tekijän aikaisempiin teoksiin. Se kertoo paitsi lukijan kiinnostuksesta kirjailijaa kohtaan, myös kokemukseen perustuvasta asiantuntemuksesta sekä antaa kuvaa kehittymisestä.
On hienoa, jos kuulee uuden kirjan olevan edellistä parempi. Olen siis kirjoittajana oppinut jotain.
Palautteen tulee olla yksilöityä, jotta siitä hyötyisi. Tarvitaan sekä kehuja että kehittämisideoita. Pelkät kehut ovat hunajaa, mutta ne pönkittävät enemmän itsetuntoa kuin auttavat parempien lauseiden ääreen. Jos kerrotaan, mikä tekee kirjasta kiinnostavan tai tylsän, se auttaa kirjoittajaa paljon enemmän.
Aloitteleva kirjoittaja voi olla arka pyytämään palautetta, vaikka tarvitsekin sitä, jos aikoo julkaista. Lukijoita hänkin tavoittelee. Ennen kuin saa kustannussopimuksen ja pääsee nauttimaan kustannustoimittajan ammattitaidosta, kannattaa ottaa avuksi lukijat jo kirjoitusvaiheessa. Esimerkiksi kirjoittajakaverilta voi saada vertaispalautetta ja uusia ideoita sekä huomata tekstissään kehittämisen paikkoja.
Kirjoittajakursseilla saa yleensä laadullisesti hyvääkin palautetta ja innostusta. Toisen romaanini Valeltajan lopussa kiitän Taija Tuomista, jonka kursseilla olen ollut monesti. Hänen palautteensa ja kyky innostaa on ihailtavaa. Vaikka kuulee samoja juttuja ja tekee tuttuja harjoituksia, jokainen kerta on erilainen. Kyky vastaanottaa tietoa lisääntyy opin kertyessä, kerta kerralta on valmiimpi ymmärtämään viisaita sanoja. Myös tutut harjoitukset ovat aina uusia, koska niissä voi työstää juuri sillä hetkellä tekeillä olevaa tekstiään.
Itse olen kiinnostunut kaikenlaisista palautteista. Olen kiitollinen, jos kerrot, millaisia ajatuksia ja tunteita Valeltaja tai Kyypakki sinussa herätti. Uskon, että jokainen kirjailija toivoo samaa omista teoksistaan. Minulle voit laittaa postia osoitteeseen perttijsillanpaa@gmail.com tai blogiini valeltaja.blogspot.com.
Suosittelen, että lähetät palautetta jokaisesta lukemastasi kirjasta sen kirjoittajalle esimerkiksi somessa. Näinä aikoina kirjallisuudella menee hyvin ja huonosti. Kirjoittajia lienee enemmän kuin koskaan, mutta samaan aikaan myynti laskee ja lukijoita on vähemmän. Median keskittyminen ja viihteellistyminen on vähentänyt kritiikkien määrää. Nopeatempoisessa maailmassa keskittymistä vaativan kaunokirjallisuuden lukemisen hyötyjä ei täysin ymmärretä. Tällaisessa tilanteessa on kannustavaa saada viestejä lukijoilta, olivat he sitten kollegoita, himolukijoita tai satunnaisia kirjan avaajia.
Pertti Sillanpää
Kirjoittaja opettaa äidinkieltä ja kirjallisuutta ja yrittää oppia paremmaksi kirjoittajaksi.
Pohjanmaan Kirjailijat ry 