Olen aina ajatellut, että romaanikäsikirjoituksen, novellin tai sadun ensimmäisen version kirjoittaminen on kuin seikkailu – jolle kuuluu lähteä yksin. Kukaan ei voi seurata kirjoittajaa, mutta on tärkeää, että joku on odottamassa portilla, kun kirjoittaja palaa tarinansa raakaversion kanssa. Portin pieleen nojailija on esilukija tai ateljeekriitikko, kustannustoimittaja, toisinaan kuvittaja. Mutta pitkään kirjoittaja on pidellyt käsikirjoitusliuskojaan aivan … More Kirjailija hautautuu yksin kammioonsa – jos tahtoo

    On ihanaa olla kirjailija.Ja sitten samalla se on ihan kamalaa. Ihanaa, koska saan olla unelma-ammatissani, toteuttaa itseäni, kokea ja tuntea kirjojeni kautta, vuodattaa syvimpäni ja sisimpäni kirjan sivuille, matkustaa ympäri maailmaa tutkimassa kaikkea tarpeellista (ja vähemmän oleellista) kirjaa varten, tavata mielenkiintoisia ihmisiä, katsella maailmaa uteliain silmin, nähdä inspiraatio kesätuulen lennättämässä kellastuneessa lehdessä, joka … More Kirjailijan ihana kamala elämä

Jopa Suomi saa kylpeä loisteessa monin tavoin. Helleaallot ovat hellineet meitä jo melkein kaksi viikkoa. Järviemme vedet ovat vauhdilla lämmenneet, ja uintikausi on päässyt iloksemme alkuun. Itse saan katsella joka aamu ikkunasta kaunista järvimaisemaa. Aina on joka päivä erilainen luonnontaulu silmissä. Peränne-järvi lainehtii aivan pihassa 30 metrin päässä. Ilta-auringon lasku peilaa järveen tehden lumoavia maisemia. Suomi … More Mietteitä kylältä