Hattu, jota en tiennyt tarvitsevaniOli sateinen marraskuun lauantai, kun tulin valituksi perinteikkään kirjailijayhdistyksen johtoon. Kaupunginkirjaston katossa oli valkoinen valo, pöydillä tarjolla tonnikalapizzaa ja taisi olla torttujakin, joulu kun lähestyi. Join teetä. Vaalikamppailua ei ollut eikä vastaehdokkaita. Olin tervetullut joukkoon, ja sitten jatkettiin syyskokouksen paperitöitä. Vuosi vaihtui uuteen, tuli 2020, ja nyt edustan virallisesti pohjalaisia kirjailijoita. … More Puheenjohtaja esittäytyy

Marras- ja joulukuu on ollut minulle aina vuoden vaikeinta aikaa. Tänä syksynä se on korostunut erityisesti siksi, että sijaisuuteni itselleni mieluisassa työssä päättyi syyskuun lopulla. Marraskuussa sain tiedon, että vastaavaan työhön on työpaikka auki toisella paikkakunnalla. Innostuneena laitoin asiasta viestin vanhalle ystävälleni ja sanoin, että ”Huomenna lähtee hakemus”. Hän vastasi, että ”Ei varmaan kannata vielä … More Rajapintoja

Pohjanmaan alueella kirjallisuutta arvostetaan vaihtelevasti. Erityisesti paikallista kirjallisuutta. Ammatikseen kirjoittavia kirjailijoita meillä on alueella suhteellisen vähän verrattuna pääkaupunkiseudun tai edes Tampereen alueen määriin. Mistä se johtuu? Onko Pohjanmaa jotenkin huonompi paikka olla kirjailija? Eivätkö pohjalaiset kirjoita? Eikö meidän alueella arvosteta kirjallisuutta? Lukeeko kukaan? Ostetaanko kirjoja? Pohjanmaan kirjailijoiden yli satapäinen jäsenistö on varmasti samaa mieltä kanssani … More Paras paikka kirjailijalle