Laura Latvalan Hulivilikili ja muita lastenrunoja sekä ruotsalaisen Lina Sandellin lapsuudesta kertova Liinan laulu ja muut aarteeni ovat yhä tallella lapsuusmuistojeni laatikossa. Eino Leinon nimen muistan lukukirjan kevätrunon alapuolelta, mutta en itse runoa. A.A.Milnen ”Mänty, honka, petäjä, kaikissa on käpyjä. Pöllö asuu hongassa, Ru ja Kengu männyssä” viehätti rytmillään, mutta myös huumorillaan, koska oivalsin, että … More Kirjoittamisen kipinöitä

Olin 14-vuotias, kun sain joululahjaksi turkoosinvihreän manuaalisen Olivetti-kirjoituskoneen. Sillä kirjoitin ensimmäisen julkaistun tekstini Seura-lehden mielipidepalstalle. Kehotin siinä tyttöjä menemään maalle emännäksi. Lause ”Mitä siitä, vaikka lanta vähän haiseekin” oli muutettu lauseeksi ”Mitä siitä, vaikka lunta vähän lakaiseekin”. Oli vuosi 1979. Oma emäntähaaveeni ei onneksi toteutunut, vaikka teini-iän unelmissa sydän särkyikin monta kertaa. Päiväkirjan myötä löysin … More Minä, kynä ja kirjoittamisen vapaus

Miksi naiset tarvitsevat kehuja ja voimaantuvat vahvoista naistarinoista? Miksi en ole kuullut ainoatakaan miehille tarkoitettua tsemppibiisiä? ​Olipa kerran eräs kesälomainen, joka ajatteli haluavansa lomalleen viihdyttävää mutta asiapitoista lukemista. Se kesälomalainen olin minä.​Marssin kirjakaupan alennusmyynteihin, mutta tapani mukaan ostin ostokseni ei-alennuksesta. Kysyin kirjakaupan myyjältä, mitä hän suosittelisi. Myyjä toi käsiini Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjoittaman … More Olen kapinallinen tyttö, motherfucking woman ja supernainen