Pohjanmaan Kirjailijoiden jäsenet voivat varata blogivuoroja joko yhdistyksen Facebook-jäsenryhmässä julkaistusta listasta tai kysymällä vapaata vuoroa osoitteesta pohjanmaankirjailijat@gmail.com.
-
Lue lisää: Kirjoittamisen kipinöitä

Kirjoittamisen kipinöitä
Laura Latvalan Hulivilikili ja muita lastenrunoja sekä ruotsalaisen Lina Sandellin lapsuudesta kertova Liinan laulu ja muut aarteeni ovat yhä tallella lapsuusmuistojeni laatikossa. Eino Leinon nimen muistan lukukirjan kevätrunon alapuolelta, mutta en itse runoa. A.A.Milnen ”Mänty, honka, petäjä, kaikissa on käpyjä. Pöllö asuu hongassa, Ru ja Kengu männyssä” viehätti rytmillään, mutta myös huumorillaan, koska oivalsin, että… Read more
-
Lue lisää: Minä, kynä ja kirjoittamisen vapaus

Minä, kynä ja kirjoittamisen vapaus
Olin 14-vuotias, kun sain joululahjaksi turkoosinvihreän manuaalisen Olivetti-kirjoituskoneen. Sillä kirjoitin ensimmäisen julkaistun tekstini Seura-lehden mielipidepalstalle. Kehotin siinä tyttöjä menemään maalle emännäksi. Lause ”Mitä siitä, vaikka lanta vähän haiseekin” oli muutettu lauseeksi ”Mitä siitä, vaikka lunta vähän lakaiseekin”. Oli vuosi 1979. Oma emäntähaaveeni ei onneksi toteutunut, vaikka teini-iän unelmissa sydän särkyikin monta kertaa. Päiväkirjan myötä löysin… Read more
-
Lue lisää: Olen kapinallinen tyttö, motherfucking woman ja supernainen

Olen kapinallinen tyttö, motherfucking woman ja supernainen
Miksi naiset tarvitsevat kehuja ja voimaantuvat vahvoista naistarinoista? Miksi en ole kuullut ainoatakaan miehille tarkoitettua tsemppibiisiä? Olipa kerran eräs kesälomainen, joka ajatteli haluavansa lomalleen viihdyttävää mutta asiapitoista lukemista. Se kesälomalainen olin minä.Marssin kirjakaupan alennusmyynteihin, mutta tapani mukaan ostin ostokseni ei-alennuksesta. Kysyin kirjakaupan myyjältä, mitä hän suosittelisi. Myyjä toi käsiini Elena Favillin ja Francesca Cavallon kirjoittaman… Read more
-
Lue lisää: Kirjailija hautautuu yksin kammioonsa – jos tahtoo

Kirjailija hautautuu yksin kammioonsa – jos tahtoo
Olen aina ajatellut, että romaanikäsikirjoituksen, novellin tai sadun ensimmäisen version kirjoittaminen on kuin seikkailu – jolle kuuluu lähteä yksin. Kukaan ei voi seurata kirjoittajaa, mutta on tärkeää, että joku on odottamassa portilla, kun kirjoittaja palaa tarinansa raakaversion kanssa. Portin pieleen nojailija on esilukija tai ateljeekriitikko, kustannustoimittaja, toisinaan kuvittaja. Mutta pitkään kirjoittaja on pidellyt käsikirjoitusliuskojaan aivan… Read more
-
Lue lisää: Kirjailijan ihana kamala elämä

Kirjailijan ihana kamala elämä
On ihanaa olla kirjailija.Ja sitten samalla se on ihan kamalaa. Ihanaa, koska saan olla unelma-ammatissani, toteuttaa itseäni, kokea ja tuntea kirjojeni kautta, vuodattaa syvimpäni ja sisimpäni kirjan sivuille, matkustaa ympäri maailmaa tutkimassa kaikkea tarpeellista (ja vähemmän oleellista) kirjaa varten, tavata mielenkiintoisia ihmisiä, katsella maailmaa uteliain silmin, nähdä inspiraatio kesätuulen lennättämässä kellastuneessa lehdessä, joka… Read more
-
Lue lisää: Mietteitä kylältä

Mietteitä kylältä
Jopa Suomi saa kylpeä loisteessa monin tavoin. Helleaallot ovat hellineet meitä jo melkein kaksi viikkoa. Järviemme vedet ovat vauhdilla lämmenneet, ja uintikausi on päässyt iloksemme alkuun. Itse saan katsella joka aamu ikkunasta kaunista järvimaisemaa. Aina on joka päivä erilainen luonnontaulu silmissä. Peränne-järvi lainehtii aivan pihassa 30 metrin päässä. Ilta-auringon lasku peilaa järveen tehden lumoavia maisemia. Suomi… Read more