Se on väistämätöntä.Se vain tapahtuu.Siltä ei voi välttyä. Mikä se on? Se on itsesi kirjoittaminen rivien väliin. Tiedän, että tämä jakaa kirjailijat kahtia. Toiset vannovat, etteivät kirjoita itsestään ja toiset kertovat kirjoittavansa vain itsestään. Itse huomaan yleensä vasta jälkeenpäin kirjoittaneeni taas itsestäni. Viimeisimmät kolme kirjaa ovat olleet ne henkilökohtaisimmat. Kaksi viimeisintä on … More Kirjoita se rivien väliin

Syksyisin, useammin kuin muina vuodenaikoina, minut valtaa ikävä, jota kauniimmin kirjailtuna kaipaukseksi ja kaipuuksikin kutsutaan. Mitä oikein ikävöin? Minä ikävöin mennyttä kesää, jota ei oikeastaan ollut. Ikävöin tulevaa kesää, josta en tiedä mitään. Ripustan ikävääni odotuksia lämmöstä ja levosta. Ja samalla kerään huojentuneena kesärekvisiitan talvisäilöön ja linnoittaudun sisätiloihin hyggeilemään pimenevin illoin. Minä kaipaan rakkaitani, jotka … More Suunnaton ikävä

On olemassa maanantai-kirjoittamista ja on olemassa sunnuntai-kirjoittamista. Eikä näillä ole mitään tekemistä viikonpäivien kanssa. Minä kyllä tiedän mitä veljeily näiden kanssa tarkoittaa. Maanantai-kirjoittamisen aamu alkaa riitelyllä teinien ja/tai puolison kanssa. Sen jälkeen meikäläistä pännii ja väsyttää. Ottaa kupoliin niin, että kun avaan läppärin, jätän ohjeissa ja oppaissa hehkutetun verryttelykirjoittamisen väliin ja siirryn suoraan itse asiaan. … More Maanantain itku ja sunnuntain ilo